tiistai 27.10.2015

Tänään oli ensimmäinen luento Johtamisen perusteet -kurssista.  Aihe oli tuttu pääsykoekirjasta, joten odotin kurssin tuovan mukanaan samanlaisia aiheita ja asioita. Toivoin kuitenkin, että kurssilta saisi vinkkejä oikeaan työelämään ja käytäntöön, eikä vain asioita, jotka voi lukea suoraan kirjasta. Uskoin, että kurssi voisi olla hyödyllinen tulevaisuutta varten, sillä johtotehtävissä työskentely tuntuu ainakin tällä hetkellä mahdolliselta uravaihtoehdolta, mutta samalla mietin, tuoko perusteiden kurssi mitään uutta tietoa, vai vaan faktoja johtamisesta.

Ensimmäisellä luennolla kävimme kurssin keskeisiä tavoitteita ja sisältöä, sekä mitä työskentelytapoja olisi luvassa. Samalla kävimme ohjeita oppimispäiväkirjan tekoon. Oli hyvä, että kurssin sisältö ja palautettavat työt käytiin yhdessä läpi mutta koin, että tähän olisi voinut käyttää vähemmän aikaan. Moodlesta löytyvät tarvittavat tiedot, jos niitä kokee tarvitsevansa kerrata tai ne ovat luennon aikana menneet ohi, joten perusasiat olisi voinut käydä vain pikaisesti läpi.

Varsinainen aihe ensimmäisellä luennolla oli organisointi ja johtaminen. Käsitteet liittyvät vahvasti toisiinsa, sillä esimerkiksi ilman hyvää johtamista ei voida organisoida asioita tehokkaasti ja toimivasti ja myös muutosvastarinta on yleistä ilman hyvää johtamista. Hyvä johtaminen vaikuttaa myös voimakkaasti organisaation ilmapiiriin ja tehokkuuteen ja on siksi avainasemassa yrityksen menestykseen. Johtamistapaan vaikuttavat muun muassa konteksti ja yhteiskunnalliset tekijät, sekä kuka on levittänyt oppeja esimerkiksi armeija vai konsultit. Tämä näkyy erittäin selvästi esimerkiksi eri maiden tai kulttuureiden johtamistavoissa.

Johtaminen voidaan jakaa kolmeen eri tasoon: ylin johto, keskijohto ja suoritustason johto. Voisin kuvitella itseni eniten työskentelemässä ylimmässä johdossa, sillä siellä olisi eniten vastuuta ja samalla myös mahdollisuuksia tehdä isoimpia päätöksiä. Samalla kuitenkin isot päätökset ja vastuu tuovat mukanaan kauhun sekaisia tunteita. Vaikka johtotehtävät ja vastuu kiinnostavat, onko silti valmis toimimaan esimerkiksi toimitusjohtajana.

Johtaminen voi myös olla erilaista eri organisaatioissa, kuten yrityksissä, julkishallinnon organisaatioissa ja kolmannen sektorin organisaatioissa. Esimerkiksi kolmannen sektorin johtamisessa näkyvät selvästi pieni budjetti, kun taas suurissa yrityksissä haasteita voivat tuoda muut asiat kuin rahojen riittämättömyys.

Luennolla käytiin myös loppuvaiheessa eri johtamiskoulukuntia, jotka olivat tuttuja pääsykoekirjasta. Asiat kuuluivat osioon, jota en usko tarvitsevani työelämässä sen enemmän, joten en myöskään kokenut saavani niistä juurikaan irti mitään muuta kuin perustietoa johtamisen historiasta.

Luennon lopuksi vierailijana oli Suomen Tenava päiväkodit Oy:n keittiöiden päällikkö Sari Nieminen. Sari kertoi omasta työstään ja siitä, miten hän oli suoraan koulusta yllättäen siirtynyt johtotason tehtäviin ja miten hän on siitä selvinnyt. Sari toi asioita esille hyvin käytännön tasolla ja myös rohkaisua siitä, miten kannattaa uskaltaa heittäytyä ja ottaa vastaan haastavampiakin tehtäviä. Sitä olen juuri itsekin miettinyt, että pitääkö tehdä aluksi töitä alemmalla tasolla vai voiko hypätä suoraan johtotehtäviin. Kyllä voi, jos on tarpeeksi uskallusta ja rohkeutta. Se toi uutta innostusta opiskelua kohtaan ja samalla uusia näkökulmia siihen, mitä voisi tulevaisuudessa tehdä työkseen. Uutena mahdollisuutena minulle nousi nimenomaan innovaatiojohtaminen, sillä menemällä töihin huonosti menestyvään yritykseen voi saada osaamisensa käyttöön aivan uudelle tasolle, kuin että kokisi hirveästi paineita työskentelemällä menestyvässä yrityksessä, jonka tulosta pitäisi entisestään parantaa.