Päiväkirja 30.10

Toisella luentokerralla käsittelimme yksilöiden ja ryhmien johtamisesta. Alkuun meille näytettiin mielenkiintoinen lause ”You are the only person alive who has sole custody of your life”. Tämän oli sanonut Anna Quindlen. Suomeksihan se tarkoittaa käytännössä sitä että sinä olet ainoa elossa oleva ihminen jolla on yksinoikeus huoltajuuteen. Tämän voi ajatella johtajan kannalta sillä tavalla, että jos pystyt motivoimaan alaisesi johtamaan itseään haluamallasi tavalla, olet onnistunut tehtävässäsi erinomaisesti.

Luonnolla kerrottiin kuinka yrityksen työntekijä on samanaikaisesti kilpailuetu että resurssi, mutta myös uhka ja kustannuserä. Tämä oli mielestäni hyvin havainnollistavaa. Huonosti johdettuna työntekijästä tulee ylisuuri kustannuserä, kun taas hyvin johdettuna työntekijä on suuri kilpailuetu. Työntekijä on edellä mainittujen lisäksi myös asiakas, kilpailija ja kehittäjä. Työntekijät muodostavat organisaation ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa he luovat perustan organisaatiokäyttäytymiselle. Organisaatiokäyttäytyminenhän on yksilön käyttäytymistä organisaatiossa. Tällä on suuri vaikutus organisaation menestykseen. Kaikki käytöshän ei ole tietoista ihmisillä ja myös organisaation sisällä käytös ei ole pelkästään tietoista. Työntekijä käyttää ehkä huomaamattaan kehonkieltä ja sanatonta viestintää.  Tällaisista asioista puhuttiin organisaatiopsykologian yhteydessä.

Meille kerrottiin myös havainnoinnista. Se voidaan jakaa termeillä Perception ja Observation. Perceptionilla tarkoitetaan asioiden kokemista tietystä näkökulmasta, kun taas Observation on asioiden tarkkailua ilman riippuvuutta. Perceptioniin vaikuttaa tunteet, skeemat ja erilaiset aistimukset. Skeemat tarkoittavat siis niitä kognitiivisia malleja, jotka syntyvät oppimisen, kokemuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä. Ihmisellä on mielessään erilaisia skeemoja ja niiden avulla ihminen käy läpi uutta informaatiota. Skeemoja on viittä eri tasoa; henkilö-, minuus-, käsikirjoitus-, rooli- ja sosiaalinen skeema.

Miten tämä liittyy johtamiseen? Johtaminen alkaa aina havainnoinnilla. Havainnointi ei aina toimi kunnolla ja meille esiteltiin muutamia yleisiä virheitä: stereotypiat, itseään toteuttavat ennustukset, haloefekti, paholaisefekti, minää tukeva arviointivinouma ja kognitiivinen dissonanssi. Kognitiivinen dissonanssi olikin tuttu termi pääsykokeista.

Seuraavaksi puhuimme peroonallisuusteorioista. Näitä on piirreteoriat, sosio-kognitiivinen teoria, psykoanalyyttinen teoria ja humanistinen teoria. Piirreteorioista painotetaan nykyään eniten Big five nimistä teoriaa, jonka mukaan persoonallisuus jakaantuu viiteen ulottuvuuteen. Sosio-kognitiivinen teoria näkee ihmisen olevan aktiivinen tekijä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, tämän ajattelun perustalla on Banduran teoria minäpystyvyysuskomuksista. Uskon kasvatuksen ja meitä ympäröivien ihmisten positiivisen ja kannustavan ilmapiirin vahvistavan minäpystyvyysuskomuksiamme todella suuresti ja sitä voikin johtaja käyttää työssään apuna jotta saa työntekijät uskomaan omiin kykyihinsä. Psykoanalyyttinen teoria pohtii mitä ihminen syyttää tapahtumista, itseään vai muita. Siinä myös pohditaan Freudin kolmea mielen kerrosta: Id, ego ja superego. Viimeisenä humanistinen teoria.

Sitten puhuimme positiivisesta psykologiasta, se siis tarkoittaa tapoja jolla saadaan muut tunnistamaan omat hyvät puolensa ja kehittämään niitä.

Keskityimme vähäksi aikaa tiimien ja ryhmien työskentelyyn ja asioihin jotka erottaa niitä. Myös kiinnostavaa oli aihe: johtajan 7 myrkkynuolta, joista tosiaan pitäisi omienkin kokemuksieni perusteella puhua kaikille esimiehille. Lopuksi tutkimme Belbinin tiimirooleja. Niitä on yhteensä yhdeksän ja voi vaikka miettiä mikä niistä itse haluaisi organisaation sisällä olla.